10. lokakuuta 2014

Tekstiilijätteen karu totuus



WWF kirjoitti 19. elokuuta artikkelin ”Maapallon varat loppuivat tältä vuodelta”

”Maailmanlaajuisesti tarvitsemme puolitoista maapalloa tuottamaan sen, minkä ihmiset vuodessa kuluttavat. Kasvuennusteiden mukaan planeettoja tarvitaan kolme vuosisadan puoliväliin mennessä. Ylikulutuksesta seuraa sekä ympäristö- että taloudellisia ongelmia. Luonnon monimuotoisuus pienenee, metsäalueet häviävät ja maaperä köyhtyy. Ilma muuttuu kelvottomaksi hengittää ja ihmiset kärsivät ruuan ja veden puutteesta.”

Artikkeli sai minut heräämään ja ajattelemaan kulutustottumuksiamme sekä maapallon hyvinvointia. Aloitetaan ihan alusta ja perusasioista. Ihmiset ovat heränneet ja heitä herätellään huomioimaan ilmastonmuutos ja maapallon huonovointisuus. Lähes kaikki tiedämme, että pitää olla ekologinen, säästää luontoa ja kierrättää. Mutta mitä ilmastonmuutos sitten todellisuudessa aiheuttaa meille ja maapallolle? Miksi sitä pitää suojella? Lämpöisemmät kesäthän on mukava juttu?

”Lämpenemisen välillisinä ja alueellisina vaikutuksina puolestaan pidetään äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymistä ja voimistumista, tartuntatautien leviämistä, kausittaisisten ilmastoilmiöiden ajoituksessa tapahtuvia muutoksia, lajien sukupuuttoja sekä merkittäviä talousvaikutuksia. ... Vaikutukset vaihtelevat alueittain. Kohtalaisella 1–3 °C lämpenemisellä oletetaan olevan hyötyjä joillekin alueille ja haittoja taas toisille. Voimakkaammalla lämpenemisellä uskotaan olevan haitallinen kokonaisvaikutus kaikilla alueilla. Erityisesti haitat kohdistuvat köyhiin alueisiin ja kehitysmaihin. … Kasvukauden aikainen kuivuus tulee yleistymään sekä Euroopassa että muissa maanosissa. Matalilla leveysasteilla jo 1–2 asteen nousu voi heikentää ruoan tuotantoa ja aiheuttaa nälänhädän riskiä


Samaa tietoa antaa myös Greenpeace  ja Ilmastonmuutos.com.

Tekstiiliteollisuus on maailman suuri ympäristökuormittaja ja sen aiheuttama tekstiilijäte. Miten tämä ekologisuus ja kierrättäminen näkyy tällä hetkellä vaateteollisuudessa sekä yksittäisten ihmisten arjessa? Hyväntekeväisyys ja halu auttaa on nousussa, mikä on hyvä asia. Moni oikeasti haluaa kierrättää ja olla ekologinen. Monet asiat kuitenkin ovat ristiriidassa keskenään. Tekstiilijätteen vähentämiseen on olemassa yksinkertaiset ohjeet. "Osta vähemmän, panosta laatuun" Jotta ilmastonmuutosta saataisiin hidastettua täytyy myös tekstiilijätteen määrä vähentyä. Lisäksi uusi laki kieltää vuonna 2016 tekstiilijätteen viemisen kaatopaikalle. Tämänhän pitäisi olla aika yksinkertaista, eikö?

Suomalainen ostaa 13kg uusia vaatteita vuodessa. Kierrätysvaatteita ostetaan reilu kilo henkilöä kohden. Tämä tekee yhteensä yli 70 miljoona kiloa uusia vaatteita vuodessa. Suomessa syntyy 120 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuodessa, joka on asukasta kohden 17kg. Kaatopaikalle niistä pääty kolme neljäsosaa eli 90 miljoonaa kiloa. Kierrätykseen ja uusiokäyttöön päätyy viidennes.

Suomessa myytävistä vaatteista 80% valmistetaan Kaukoidästä. Kotimaista tuotantoa on vain 4% ja loput on valmistettu Euroopassa.

Toukokuussa Kauppalehti kirjoitti, että H&M myynti kasvaa hurjaa tahtia. Heinäkuussa ilmestyi uusi artikkeli otsikolla "H&M myynti jatkoi kasvuaan kesäkuussa". Vuodessa H&M oli avannut yli 400 uutta liikettä. Myymättömiä vaatteita varmasti jää ja on edelleen epäselvää minne ne menevät.

"Osta vähemmän, panosta laatuu" vai miten se nyt menikään?

Suomessa on vain yksi toimijaa, jotka hyödyntävät tekstiilijätettä mekaanisesti. Se on Turengissa toimiva Defacor, joka tekee tekstiilijätteestä kuitua. Tämä kuitu voidaa hyödyntää mm. öljynimeytysmattoja teollisuuden käyttöön.


Mielenkiintoinen yhdistys on myös vuonna 2012 perustettu Suomen Poistotekstiilit ry, jonka tarkoituksena on edistää poistotekstiilien materiaalikiertoa. Texvex Forssa ja Loimaa taas ovat Nuorten työpajojen ylläpitämiä materiaalipankkeja. He ottavat vastaan puhdasta ja kuivaa tekstiiliä ja niitä lajitellaan lajittelukeskuksissa, josta yritykset voivat helposti etsiä tietynlaisia kierrätysmateriaaleja käyttöönsä. Humppilassa 2013 tehdyssä kokeilussa yli 90% tekstiileistä on saatu kierrätettyä. Idea on loistava. Toimintaa on tällä hetkellä vasta Forssassa ja Loimaalla.

Lisäksi tekstiilijätettä hyödyntävät myös monet pienyrittäjät kuten eko-ompelijat. Heillä on kuitenkin suuri ongelma on saada tarpeeksi uusiokäyttöön kelpaavaa tasalaatuista materiaalia.

Vaikka muutamia toimijoita tekstiilijätteen hyödyntämiseen löytyy niin silti tekstiilijätteen määrä on järkyttävä. Siitä kierrätykseen päätyy vain viidennes ja 96 miljoonaa kiloa jää joka vuosi hyödyntämättä.

Kirjoittaessani tätä artikkelia en voi kun hämmästellä sitä mihin tämä maailma on menossa. Järkyttäviä lukuja. Asialle on todellakin tehtävä jotain mikäli emme halua hukkua jätteeseen. Itse aion varmasti vähentää kulutustottumuksiani, entä te?

Korjaus: Defacor Oy on ainoa suomalainen toimija, joka voi hyödyntää tekstiilijätteen teollisesti. Suomen poistotekstiilit on yhdistys, joka ei kerää poistotekstiilejä. Texvex on Nuorten työpaja, joka kerää poistoon tulevan tekstiilin.

6 kommenttia:

  1. JES Roosa! Hienoa!
    Eläköön luonnonkuidut ja niistä valmistetut laadukkaat tuotteet, jotka monasti palvelevat, oikein hoidettuna, jopa vuosia, ellei vuosikymmeniä! Ja lopulta päätyvät takaisin kiertokulkuun muuttuen mullaksi! Saastuttamatta lainkaan!

    VastaaPoista
  2. Lauseessa: Suomessa syntyy 120kg tekstiilijätettä vuodessa, joka on asukasta kohden 17kg. On jäänyt välistä sana "miljoonaa".

    VastaaPoista
  3. Vinkkinä: Tampereelle on viime vuoden lopussa perustettu nimenomaan lumpputekstiilejä hyödyntävä yritys nimeltä Down to Size ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos vinkistä! En olekkaan koskaan kuullutkaan kyseisestä yrityksestä. Täytyy käydä tutustumassa.

      Terveisin,
      Roosa

      Poista